lauantai 7. tammikuuta 2017

Pikakelaus vuoteen 2016

En voi sanoa , että mennyt vuosi olisi ollut elämäni paskin mutta ei paljon puutu.

Hyviä juttuja, uusia ihmisiä ja suoranaisia ihmeitä kyllä viime vuoteenkin sattui ihan mukavasti mutta yleistunnelma oli koko vuonna hyvin apea ja paikallaan junnaava.

Etenkin syksy näyttäytyi hyvin harmaana, talous heitti entisestään häränpyörää työttömyyden tuplaantuessa perheessämme ja meidän koiravanhus sairasteli.

Elämäntapamuutos toi kyllä tuloksia, sain  lähes pelkällä ruokavaliolla tiputettu 10kg painosta pois vaikka se mitä alunperin suunniteltiin ja oli tarkoitus toteuttaa ei sitten loppujen lopuksi toteutunutkaan.

Tsemppausta kyllä riitti mutta jostain syystä  yhteistreenien toteutus vain jäin muutamaan kertaan ja alkuinnostuksen jälkeen mulle itselle jäi fiilis että homma lopahti käsiin.

Mutta tuloksia siis tuli  kuitenkin, vaikka tavoite jäikin saavuttamatta niin joulukuun mässäilyn jälkeen tämä vuosi lähti  taas tiukalla ruokavaliolla eteenpäin tavotteena saada ne pari viimeistäkin kiloa tippumaan pois.

Tällä kertaa yksin mutta mulla on hyvät ohjeet tallessa ja motivaatio kohdillaan tätä varten.

Joulukuun alussa pieni Kirppu täytti 2v ja seuraavana päivänä veimme rakkaan dogo pappamme  viimeiselle piikille.

Vanhuksen kunto romahti parissa päivässä niin nopeasti ettei muuta vaihtoehtoa edes kannattanut harkita, 12 vuotta yhdessä ison valkoisen kanssa on todella kiitettävä aika vaikka sydän itkee vieläkin rakkaan ystävän ja perheenjäsenen perään. 

Joulukuun lopussa tuli 5 vuotta myös rakkaan siskoni pois nukkumisesta joten aikalailla raskaissa ja surullisissa tunnelmissa tuli viime vuosi päätettyä.

Mitä ottaisin viime vuodesta mukaani tähän vuoteen?

Melkein tekisi  mieli sanoa etten yhtään mitään mutta kyllä mä ottaisin.

Syksyllä rikoin paljon omia rajojani, ajelin mm. autolla Hesan keskustassa, matkustelin syksyn aikana myös useamman kerran Helsinkiin , kerran jopa täysin yksin  ja tapasin uusia mahtavia ihmisiä.

Joulukuussa koin useamman ihmeen, kun meidän perhettä autettiin  joulun rakentamisessa aivan yllättävistäkin suunnista.
Tiukasta ja joululahjattomasta joulusta tuli jotain niin upeaa ja kaunista , että pelkkä ajatus saa kyyneleet vieläkin silmänurkkaan.
Lämmin kiitos teille kaikille meitä tukeneille ja auttaneille.

Joten ottaisin mieluusti tähän vuoteen paljon ihmeitä ja rohkeutta rikkoa lisää omia rajojani.
Sekä myös niitä upeita ihmisiä lisää joihin sain jo viime vuonna tutustua.

Viime vuonna jäi paljon vanhaa taakse joten tuokoon tämä vuosi tilalle paljon uutta ja parempaa.