Ne hetken kun mulla on omaa aikaa ja rauhaa mä todellakin vain olen ja tuijotan koomassa telkkaria tai pelaan kännykällä jotain tyhmää peliä.
No jokatapauksessa mä näin talvella yhden tutun seinällä ilmon jossa hän etsi itselleen omaan pt ohjaajakoulutukseen harjoitusasiakasta.
Laitoin hänelle viestiä ja tadaa, hän valitsi mut asiakkaakseen.
Kirpun syntymän jälkeen multa tippui paino lähes normaaliin mutta vauvavuosi imetyksineen ja herkkuineen toi vyötärölle +10kg eli painoa oli muutoksen aloituksen aikaan lähes yhtä paljon kun Kirpun syntyessä.
Mitään järkyttävää ylipainoa mulla ei ole ollut mutta PCOS eli lyhyesti hormoonihäiriö aiheuttaa mulla sen, että lähes kaikki kilot pakkautuu vyötärölle.
Ja yliliikkuvat nivelet taas kärsii pienestäkin ylipainosta ja samaten hormoonihäiriön oireet on aivan järkyttävät painon vuoksi.
1.5 sitten aloitettiin, herkut ja ylimääräiset hiilarit sai jäädä ja aloin syömään ohjeiden mukaan.
Yllättäen omien ruokailutapojen muutos oli se helpoin osuus.
Syömistä on riittävästi ja mä syön usean kerran päivässä.
Usein en edes kaikkea lautaselta jaksa edelleenkään syödä.
Mittailutkaan tai päivän syömisien keksiminenkään ei ole tuottanut vaikeuksia ja vaikka välillä tekee mieli herkkuja se menee yleensä nopeasti ohi.
Vaikeinta sekä haastavinta oli henkisesti ja fyysisesti ensimmäinen kuukausi.
Ihan ensimmäiset oireet olivat järkyttävä päänsärky ja väsymys jota kestikin sen kuukauden verran.
Energiaa ei tuntunut riittävän mihinkään ja pikku hiljaa alkoi kiristää myös pinnaa.
Jossain vaiheessa olin yli viikon ehkä maailman kauhen ihminen kun pinna paloi läheisille ihan joka asiasta ja tatti oli otsalla aamusta iltaan.
Järkyttävä väsymys aiheutti sen, että päivät menivät kuin sumussa haahuillen.
Hetken jo harkitsin , että heitän haskat tiskiin ja annan koko homman olla.
Nyt kun olo on jälleen ns. normaali ja energiaa riittää tuo kaikki onneksi tuntuu vain kaukaiselta pahalta unelta jonne ei todellakaan ole enää kaipuuta.
Täytyy sanoa, että ainakin mulla elämäntapamuutoksen tuomat vierotusoireet ovat olleet pahemmat, kuin aikanaan tupakanpolton lopetettuani.
Toissayönä näin kyllä unta , että söin vahingossa ison kasan karkkia ja kesken syömisen muistin, että mullahan on projekti menossa enkä niitä saa syödä.
Liikuntaa ei olla vielä kunnolla panostettu, ohjelma on ja kerran jalkatreenin tehneenä tiedän sen olevan hyvin tehokas.
En meinannut kyetä kävellä 3 päivään rappusia ylös enkä alas treenin jälkeen.
Liikkunut olen kuitenkin lähes joka päivä pienen lenkin verran ja n. kerran viikossa jonkunlainen treeni on tullut vedettyä mutta siihenkin on tulossa kesän aikana muutos.
Ohjaajan treenit jo tuntien en tule helpolla pääsemään.
Mutta siis tässä reilun kuukauden aikana lähes pelkällä ruokavaliolla on lähtenyt melkein 4kg painoa ja 5cm läskiä vyötäröltä joten tyytyväinen täytyy itseeni olla.
Vaikka alku oli kamala, mä selvisin ja suunta on eteenpäin.
Ihana kesä edessä joten siitä ja kevyemmistä päivistä nauttien mennään.
Kesän lopulla pitäisi olla painon tippunut jo huimasti enemmän ja sen pitäisi näkyä jo kropassakin joten sitä odotellessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti